Vihdin Keskustan valtuutettu Sari Metsäkivi piti valtuustoryhmän puheenvuoron liittyen Vihdin kunnan henkilöstöraporttiin.
”Kiitos viranhaltijoille selkeästä ja napakasta raportista, kiitokset myös esihenkilöille sekä muille työntekijöille henkilökunnan hyvinvoinnin edistämisestä – se on tuottanut tulosta, kuten mittarit osoittavat. Toivottavasti olemme matkalla pysyvästi parempaan.
Aiemmissa puheenvuoroissa raporttia valotettiin sen verran laajasti, etten ryhdy toistamaan niitä vaan keskityn varhaiskasvatus- ja opetuspuolen huolenaiheisiin.
Vaikka eniten vähenivät psyykkisistä syistä johtuvat sairauspoissaolot, ne aiheuttivat yhä eniten varhaiskasvatuksen ja opetuksen työntekijöiden poissaoloja. Syitä on varmasti monia, mutta raportissa kerrotaan myös, että etenkin opetuksen työntekijät ovat tehneet paljon ilmoituksia lasten epäasiallisesta käyttäytymisestä.
Kouluohjaajien tekemien ilmoitusten määrä on kasvanut liki 40%. Varhaiskasvatuksenkin puolella ilmoituksia on edelleen paljon.
Epäasiallinen kohtelu on kyllä melko neutraali ilmaisu. Käytännössä se tarkoittaa, että lapsi esim. lyö, potkii, solvaa ja nimittelee aikuista. Ja yleensä se kertoo lapsen pahoinvoinnista, myös turvattomuuden tunteesta. Ilmoitusta ei koskaan tehdä kevyesti ja paljon jää ilmoittamatta. Ja kun lapsi on aggressiivinen, se vaikuttaa aikuiseen tosi paljon ja usein pitkään – silloin se vaikuttaa myös opetukseen ja kasvatussuhteeseen, todennäköisesti myös yhteistyöhön perheen kanssa.
Onkin hyvä, että raportin mukaan kunnassamme on tavoitteena ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kasvattaminen.
Se on erittäin tärkeä tavoite, ja sen on näyttävä konkreettisesti opetuksen ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden arjessa. Henkilöstöä pitää kuulla tässä enemmän.
Esim. kohtuullisen nopeasti saatavilla oleva lyhytterapia on ilmeisen toimiva tuki, mutta mitä muuta? Onko esimerkiksi tarkoitus lisätä myös säännöllistä työnohjausta ja pystyyhän siihen osallistumaan myös työajalla?
Ja tarkastellaanhan ennalta ehkäisyä riittävän laajasti? Onko meillä esim. riittävä määrä vakinaisia sijaisia, jotta oppilaiden arki pysyy turvallisena eivätkä turvattomuuteen liittyvät reaktiot lisäänny?
Tarkastellaanko, onko iltapäiväkerhossa riittävästi työntekijöitä? Tiedetään, että vapaissa tilanteissa etenkin tukea tarvitsevat lapset tarvitsevat edelleen tukea ja etenkin silloin, kun lapset eivät olekaan omia tuttuja luokkakavereita. Kouluohjaajien tilanne ja sen ratkaisukeinot on käytävä läpi kunnolla.
Ja tarkoittaahan ehkäisevä työ myös hyvinvointialueen ja kunnan yhdyspintatyön konkreettisia kehitystoimia, sillä nekin vaikuttavat työhyvinvointiin. Hyvinvointialueen tuomat muutokset, esim. uudet käytänteet, kuormittavat kouluterveydenhoitajia, koulupsykologeja ja kuraattoreita. Työmäärä on lisääntynyt. Ehtivätkö he edelleen konsultoida arjen lomassa myös koulun henkilökuntaa? Toimiiko perhepalveluiden, lastensuojelun ja koulujen yhteistyö sujuvasti, onko sille varattu aikaa, kulkeeko tieto, toimiiko tuki?
On erittäin hyvä, että tänään myöhemmässä pykälässä esitetään määrärahaa kahden Hope-luokan erityisohjaajalle. Erityisohjaaja on koulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja, eli hoidollispedagogiset luokat voivat hyvinvointialueen päätöksistä huolimatta jatkaa toimintaansa kunnan tukemina. Se on hyvä, sillä osa oppilaista tarvitsee tällaista tukea ja opettajat arkeensa konsultointia. Jatkossa on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että rajapintayhteistyö toteutuu tässäkin.
Lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan työskentelevien aikuisten hyvinvointi on laaja ja moniulotteinen kokonaisuus, jonka parantaminen vaatii pitkäjänteisyyttä.
Kun ennalta ehkäisy toimii ja lapset voivat paremmin, paranee myös työntekijöiden hyvinvointi. Ja kuten selvää, pysyvillä työntekijöiden työolojen muutoksilla saadaan aikaan työhyvinvoinnin pysyviä muutoksia.Se taas lisää pysyvästi myös kunnan pito- ja vetovoimaa työnantajana.
Lyhyesti vielä yksi asia, joka ei noussut aiemmissa puheenvuoroissa esiin: Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Suurella osalla Vihdin työntekijöistä on perhe. Meidän on vaikea kilpailla naapurikuntien kanssa paremmasta palkasta, mutta voimme parantaa esim. työn ja perheen yhteen sovittamista. Se tarkoittaa paitsi konkreettisia toimia, myös myönteistä asennetta esim. vanhempainvapaisiin ja lyhennettyyn työaikaan. Tässä voisi olla yksi hyvä kehityskohde, kun mietitään työntekijöiden hyvinvoinnin parantamista sekä kunnan pito- ja vetovoimatekijöitä.
Tällaisin ajatuksin Keskustan valtuustoryhmä antaa vahvan tuen henkilöstöasioiden kehittämiselle ja hyväksyy vuoden 2023 henkilöstöraportin.”