Kesä on se tärkein vuodenaika. Sitä edeltävä kevät on kiireistä aikaa töissä, mutta myös kotona: olen innokas kasvien kasvattaja ja puutarhan hoitaja. Mattoja kudon, kun tulee sopivasti sadekeli. Matonkuteita on kohta autotallillinen – tutut tietävät, että leikkaan kuteiksi kaikki pyyhkeet ja lakanat joita eteen tulee. Mutta mieheni ja lapseni ovat sitä mieltä, että suurimman osan ajasta kuitenkin kannan yhtä sun toista kukkaruukkua paikasta toiseen…
Parhaimmat lukuaarteet ovat mielestäni Mihail Bulkakovin Saatana saapuu Moskovaan ja Gerald Durrellin Takahe. Parasta juotavaa niiden seuraksi vihreä tee ja suklaata kuluu huimia määriä. Siinä se. Siskon kutomat villasukat jalkaan ja kissa syliin. Mutta ensin kannetaan niitä ruukkuja!
Vaaliteemat
Omanlaistaan elämää
”Kaikilla on oikeus tavoitella jotain suurempaa ja toteuttaa haaveitaan. Parhaimmillaan yhteiskunta on silloin, kun se tarjoaa rakennuspuita ihmisten valinnoille, omavoimaisuudelle ja kasvulle omintakeiseksi persoonaksi.”
Tämä on suora lainaus Keskustan periaateohjelmasta, kohdasta ”Että saisin mahdollisuuden”. Kunnan tehtävä asukkaidensa elämän tukemisessa on moninainen.
Mielestäni oman elämän tärkeimmät rakennuspuut ovat:
– lapsille ja nuorille mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä, saada tukea sitä tarvitessaan ja tuntea olevansa tärkeitä läheisilleen sekä koko yhteisölle,
– aikuisväestön edustajille mahdollisuus saada työtä ja yrittää tasa-arvoisina asuinpaikasta riippumatta ja
– iäkkäämmille yhteisön jäsenille tuntea olevansa yhä osa kokonaisuutta.