Kunnanvaltuusto 01.12.2025
Keskustan ryhmäpuhe / Mikko Lasanen /
Asiakohdat:
127 Länsirata Oy:n ratahankkeen rakentamisvaihetta koskeva osakassopimus
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut läsnäolijat!
Länsirata – Uhka vai mahdollisuus.
Uskon, että moni meistä on käynyt sisäistä kamppailua siitä, kummalle puolelle kääntyisi tässä historiallisessa päätöksessä. Tähän merkittävään hankkeeseen on helppo löytää perustelut puolesta ja vastaan.
Jos rajaa päätöksentekoon vaikuttavat asiat vain osaan ympäröivistä tosiasioista, helpottuu päätöksenteko. En halua olla pikkunäppärä viisastelija – pohdin vain, kuinka meistä jokainen toimii päätöksentekotilanteissa. Keräämmekö ensin tosiasiat yhteen, yritämmekö ymmärtää eri ryhmittymien ja taustayhteisöjen motiivit ja rakennammeko sen pohjalta tilannekuvan, joka edes yrittää mallintaa ympäröivää todellisuutta. Ja etenemmekö tästä sitten perusteltuun loppupäätelmään, jonka kanssa voimme elää, ja jonka voimme sitten perustella kanssaeläjillemme – kuntalaisille ja äänestäjille jotka ovat meille tämän vallan antaneet.
Olen itse ollut kuntapolitiikassa mukana vaaleista 2012 alkaen, ja aina välillä pohtinut tätä. Idealismi ja realismi toimintaympäristön luonteesta käy kamppailua. Onko todellisuus sitä, että päättäjä valitsee totuuden ja etsii sille sitten perusteet. Vasara kädessä löydetään naulan kantoja, myös sellaisia, joissa siintää kuusisakarainen Torx -kanta, ja silloin toki vaaditaan enemmän lyöntivoimaa. Vai tutkimmeko tätä metallista kiinnityselementtiä, ja pyrimme löytämään sopivan työkalun. Politiikka on mahdollisuuksien taidetta. Politiikka on uskallusta ottaa kantaa myös vaikeissa tilanteissa. Tilanteissa, joissa tarina ja faktat sekoittuvat päättäjän aivoissa. Millainen päättäjä olen, millainen päättäjä haluan olla, millaisena minut nähdään ja millaisena haluan itseni nähtävän?
Näitä pohdiskelin. Tarinan voima on valtava. Mieleni palaa kevään 2021 tapahtumiin. Olimme päättämässä Etelä-Nummelan koulusta. Aiemmin lapset eivät olisi sopineet alueen kouluihin, oli rakennettava uusi koulu. Lapsimäärä kääntyi sitten laskuun ja koulu muuttui ankkuri-investoinniksi joka rakentuessaan toisi alueelle merkittävää rakentamista ja elinvoimaa. Sitä kauan kaivattua kasvua Etelä-Nummelaan…
Mutta hyppy tulevaisuuteen. Kahteen vaihtoehtoiseen tulevaisuuteen.
Länsirata – valtava mahdollisuus. Valtavan hieno hanke, joka toi Vihtiin kauan kaivattua kasvua, kodin tuhansille uusille Vihtiläisille, kunnan ja koko läntisen Uudenmaan upea hanke, joka toi Espoosta väljyyttä ja luonnonläheisyyttä kaipaavia pendelöijiä kuntaamme ja mahdollisti uusien yritysten asettumisen kuntamme alueelle. Aseman ympäristön kasvu on kuronut yhteen Nummelan ja yritysalueen datakeskuksineen. Vihdoin Vihti on päässyt kasvuun, hallittuun kasvuun, josta pääsevät nauttimaan kaikki kuntalaiset.
TAI
Länsirata – toteutunut riski. Hanke, jonka riskit olivat tiedossa jo alusta alkaen. Riskit, joita ei osattu nähdä. Riskit, joita ei haluttu nähdä. Epätoivoisessa kasvun kiimassa valtuutetut ostivat paikallisjunalipun Vihti-Nummelan asemalta Helsinkiin. Epätoivoisimmat jopa Turkuun. Hanke käynnistyi, maan hallitus teki päätöksiä ajallaan toisesta vaiheesta, budjetti paukkui, jouluna 2025 ei sitouduttu kuin tiettyyn investointisummaan, mutta niin vain valtuuston esityslistalle hiipi myöhemmin lisäpääomitustarve yhtiölle. Lisämäärärahat hyväksyttiin – pitkin hampain. Kunta joutui myös liikennöinnin maksumieheksi. Uudet asukkaat muuttivat Vihdin sijaan Histaan. Eikä tilannetta helpottaneet CEF tukien valuminen maihin, joihin jo ennestään kipataan meiltä rahaa miljarditolkulla. Nyt menee jätevedet Espoon Blomminmäkeen, saatu uusia asukkaita Karkkilan liittyessä Vihtiin valtion kätilöimänä ja vain odotellaan milloin myös meidän kunnan toiminnasta tehdään ketterämpää ja sutjakkaampaa valtion ohjauksessa.
Yksi tapa jäsentää ajatuksia on skenaarioajattelu. Entäs jos. Aurinkoisen päivän skenaarioita. Pilvisen päivän skenaarioita. Ja useita näiden variaatioita. Aina kun teemme päätöksiä, varsinkin Länsiradan kaltaisia kauaskantoisia päätöksiä, otamme riskin. Ja myös päättämättömyys ja hankkeesta vetäytyminen ovat riskejä. Jos pelaamme varman päälle, ei voi myöskään voittaa – ainakaan suuresti. Toisaalta riskit toteutuessaan voivat olla kohtalokkaita.
Excel mieleni lukee osakassopimusta.
Pohdin, mitä sivulla kahdeksan oleva kohdan J kirjaus tulee käytännössä tarkoittamaan. Meille kaikille tuttu kohta kuuluu seuraavasti: Lainaus alkaa. ”Yhtiön syyskuussa 2025 julkaiseman kustannusarvion perusteella Rakentamishankkeeseen sisältyvien osahankkeiden kustannusarvio on yhteensä 1319,9 miljoonaa euroa. Selvyyden vuoksi todetaan, että kustannusarvio perustuu Yhtiön tuottamaan alustavaan kustannusarvioon, joka päivittyy Rakentamishankkeen edetessä. Osakkaat tiedostavat, että vuoden 2025 neuvotteluiden aikana saatujen lisätietojen perusteella on selvää, että Rakentamishankkeen taloudelliset riskit voivat kasvaa merkittävästi hankkeen edetessä.” Lainaus päättyy.
Tai mitä tarkoittaa kohdan J kirjaus edelliseltä sivulta: Lainaus alkaa. ”Osakkaat tiedostavat, että mikäli uusille rakennettaville yhteysväleille ei synny markkinaehtoista henkilöliikennettä, edellyttää liikennöinnin syntyminen julkista rahoitusta. Suomen valtio ei sitoudu Rakentamishanketta käsittävällä osakassopimuksella ostamaan uusille yhteysväleille liikennettä uusien ratayhteyksien valmistumisen jälkeen.” Lainaus päättyy. Mielessä noin 1,5 miljoonan tuki, jota maksamme Nummelan ja Helsingin välisestä liikenteestä. Tai muutaman miljoonan hintalappu HSL -jäsenyydestä.
Tai mitä arvioidaan ympäristövaikutuksista. Hiilikompensaatio 140 vuotta, jos vetyterästä ja vihreää betonia päästään ehkä 30 vuoteen, mutta kustannusrasite entistä suurempi. Ja samalla menetetään monia korvaamattomia luontokohteita. Espoo haluaa käyttää edellä mainittuja vihreitä materiaaleja. Mites muut kunnat?
Rahoituksesta pohdin, kuinka hanke nähdään toisaalta mahdollisuutena saada valtion rahaa alueemme elinvoimaan. Ja toisaalta hankkeena, joka pitäisi – hieno hanke kun on – rakentua täysin valtion kustannuksella. Ja kun rahaa pohdin, mietin myös uusien asukkaiden tuomaa verokertymää, millaisia asuntoja rakennetaan, vuokra vai omistusasumispainiotteisia. Ja miten käytännössä toteutuu eri asumismuotojen rakentuminen vuosikymmenten varrella. Pystytäänkö uudet asuinalueet rakentamaan kustannustehokkaasti kysyntää vastaavasti, kunnan taloudelliset resurssit huomioiden. Haetaan kasvua – onko tämä sellainen investointi, joka voi olla talouden moottori. Vai se viimeinen niitti. Jos emme rakenna, mikä on vaihtoehto. Mihin samat rahat voisi käyttää? Onko kasvu ainoa mahdollisuus. Vai käykö niin, että kunnan halki porhaltaa juna, joka pysähtyy vain vikatilanteessa Nummelan eteläpuolella.
Samoin pohdin hyöty – kustannussuhdetta. Arvot vaihtelevat 0,4 ja 1,4 välillä, riippuen paljonko asetetaan arvoksi sille, että henkilö käyttää matkustamiseen hieman enemmän aikaa. Laskelmat ovat mielenkiintoisia. Ja laskentaperiaatteet vielä mielenkiintoisempia. Aivan kuten kaavatalouslaskelmissa.
Mutta vielä laskelmiin. Nyt puhutaan virallisesti hankkeen ensimmäisestä vaiheesta. Hintalappu 28 miljoonaa. Jos noudattaisimme talousarvioissa suosittua varovaisuusperiaatetta, tulisi huomioida myös toinen vaihe, johon tosiasiallisesti sitoudumme, jos valtio tekee päätökset vuoden 2031 loppuun mennessä. Eli 28 miljoonaa plus 17 miljoonaa, yhteensä 45 miljoonaa. Toteuma toivottavasti haarukassa 45…60 miljoonaa huomioiden todennäköiset kustannusylitykset. Afryn tekemän aseman seudun kaavatalouslaskelman perusteella tasajaksotetussa suunnitelmassa vuosien 2025 ja 2053 välillä laskennallinen investointikustannus on 155,7 miljoonaa euroa. Tässä siis huomioitava, että alueelle kolme rakennettaisiin uusi koulu ja päiväkoti vuosien 2030, 2031 aikana. Laskelman mukaan kokonaisinvestointi 57 miljoonaa. Okei, unohdetaan koulu ja laitetaan lapset kävelemään Etelä-Nummelaan. Mitä kustannuksia on sitä ennen? Mitä samaiset laskelmat näyttävät vuosille 2025…2029? Investointeja tämän laskelman mukaan tulee asemanseudun alueelle noin 40 miljoonaa. Toki kaava-alueista tulee myyntituloja ja myös verotuloja, mutta kaava-alueiden investoinnit ovat etupainotteisia, toisin kun tulot. Samaan aikaan talouskehitys on vaisua, valtiontalous yskii, ja riski jumiutuneen valtionosuusuudistuksen edistymisestä on todellinen. Ja tällä hetkellä kunnalla velkaa pyöreät 100 miljoonaa. Suuruusluokaltaan Länsirata on sitoumuksiltaan kokonaisuudessaan sitä suuruusluokkaa, mikä on meidän nykyinen velkamäärä. Tai mikä on meidän noin viiden vuoden investointibudjetti.
Hyvät valtuutetut!
Länsirata on hieno hanke. Toisaalta tunnistamme hankkeen ongelmakohdat ja riskit. Näin totesimme Keskustan valtuustoryhmässä. Asia, joka mietityttää tässä hankkeessa on se, onko kunnan osuus tässä järkevä, oikeassa mittakaavassa ja oikeassa ajassa. Onnistuessaan hanke on Vihdin uuden ajan lähtölaukaus. Riskien toteutuessa vaikutukset ovat rajut. Investointibudjettiin joudutaan tekemään merkittävää viilausta. Ja vaikutukset käyttötalouteen ovat vääjäämättömiä. Itse asiassa varsinaisen Länsirata -hankkeen kustannukset nähdään vielä kohtuullisina, mutta kaikki ympärille rakennettava infra, sen mittakaava ja vaiheistus synnyttää huolta. Miten varmistetaan, että ympäröidä infra rakennetaan oikeassa tahdissa. Ja saadaanko liikennöinti tapatumaan kunnan kannalta taloudellisesti.
Merkittävien riskien vuoksi, Vihdin Keskusta kannattaa Osakassopimuksessa pykälässä 2.4.6 mainitun kustannusriskivaliokunnan perustamista. Vihdin kunnalla tulee olla tässä valiokunnassa edustaja, jonka tehtävä on varsinaisten valiokuntatehtävien lisäksi pitää ajantasaista tietoa hankkeen vaikutuksista Vihdin kunnalle.
Konkreettisesti ehdotan seuraavia ponsilisäyksiä:
”Länsirata -yhtiön tulee perustaa osakassopimuksen 2.4.6 kohdassa mainittu kustannusriskivaliokunta, johon tulee nimetä jokaisesta kunnasta edustaja. Vihdin kunnan edustajan tulee varsinaisten valiokuntavelvollisuuksien lisäksi pitää ajan tasalla laskemaa hankkeen vaikutuksista Vihdin kunnalle ja raportoida asiasta Kunnanhallitukselle. Hankkeen vaikutuksiin kuuluu suorien vaikutusten lisäksi kaavataloudelliset vaikutukset kunnalle.”
Lisäksi edellytetään, että kunnassa nimetään projektivastaava tai projektiryhmä, jolla varmistetaan, että Länsirata hanke onnistuu kunnan kannalta optimaalisesti koko toiminnan osalta. Projektivastaavalle / -ryhmälle tulee turvata asiaankuuluvat resurssit.
Samalla valtuutetaan Kunnanhallitus sopimaan asian käytännön yksityiskohdat yhtiön hallituksen edustajan kanssa.
Tällaisin luottavaisin ja rakentavin mielin Keskustan valtuustoryhmä etenee kohti rationaalista, vastuullista ja tarkkaan punnittua päätöstä koskien Länsirataa.